Munkkiryhmä aamukierroksella. Munkit kiertävät aamuisien keräämässä ruokaa jotka paikalliset asukkaat lahjoittavat.
---
Tämä päivä on ajopäivänä se vähiten inspiroivin. Mutta jonkun päivän on otettava se tylsimmän päivän taakka itselleen. Sen sijaan kohdalle tulee matkan erikoisin
temppeli koko matkalla. Bagossa sijaitsee käärmetemppeli jossa majaa pitää reilu 5 metriä pitkä oleva python. Käärme on kaiken kansan taputeltavissa. Sillä on myös oma uima-allas ja pehmeä mukavan näköinen sänky. Tarinan mukaan käärme on päämunkin reinkarnaatio ja siksi pyhä. Niin ikään paikalliset uhraavat käärmeelle rahaa, kukkia ja suitsukkeita paremman elämän ja hyvän onnen toivossa.
Yangonin laidalla olemme iltapäivän jälkipuoliskon keskiosassa. Yksi Yangonin erikoisuus on, että täällä ulkomaalainen ei saa ajaa skootterilla... eikä saa myöskään paikallinen. Eli kaupunki on pyhitetty autoille. Polkupyöräily on sekin valtaosin kielletty! Että sillä lailla. Siinä kaupungin johti saanut todellisen kuningasajatuksen... :]
Mika on mietä vastassa kaupungin reunalla, mistä ajokielto alkaa. Ajamme mopot rekkaterminaaliin ja kuljettajat ajavat minibussilla hotelliin... ja pääsemme maistamaan Yangoonin kasvavaa ruuhkaa. Vielä liikenne valuu ja pysyy jotakuinkin liikkeellä, mutta ei tarvi olla kummoinenkaan ennustaja jos ennustaa että joku vuosi eteenpäin ja Yangoonissa ollaan samassa tilanteessa kuin monessa Afrikan pääkaupungissa tänään... aamulla mennään ruuhkaan istumaan ja illalla tullaan sieltä pois.
Mutta autojen määrästä riippumatta, Yangon on muuttunut dranmaattisesti sitten viime käyntini joka oli 7 vuotta sitten. Silloin se näytti uneliaalta isolta maalaiskaupungilta nyt se näyttää modernilta metropolita, jossa uusia tornitaloja nousee koko ajan. Täydellinen vastakohta pienille maalaiskaupungeille. Yangonissa on asukkait miltei Suomen verran. Virallinen luku on noin 4,5 miljoonaa.
---
---
---
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti